Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Trollsländor — Odonata

MX.1 json rdf+xml dwc csv
Odonata
sudenkorennot trollsländor Dragonflies
Sami Karjalainen, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Sudenkorennot (Odonata) ovat vaihtelevan kokoisia, usein suuria, toukkana akvaattisia ja aikuisena terrestrisiä hyönteisiä. Ne ovat väritykseltään usein kirkkaan- tai metallinvärisiä. Väripolymorfismi (värimuodot vaihtelevat lajin sisällä) mahdollista ja sukupuolet ovat joskus erivärisiä (seksuaalidimorfismi).

Sudenkorentojen pää on iso ja liikkuvainen. Siinä on erittäin suuret verkkosilmät, jotka usein koskettavat toisiaan pään yläosassa; kolme pistesilmää, hyvin pienet sukamaiset tuntosarvet sekä purevat ja voimakkaat suuosat. Leuat ovat usein hampaiset. Sudenkorentojen selkä on vahva: keskiruumiin 2. ja 3. jaoke (meso- ja metathorax) ovat yhdistyneet ja muodostavat pterothoraxin. Keskiruumiissa on kaksi paria siipiä, jotka ovat suuret, kalvomaiset ja tiheään verkkosuoniset. Siipien etureunassa, lähellä kärkeä, on usein tumma siipitäplä. Siipiparit ovat suhteellisen samankokoiset, mutta siipiparien muoto vaihtelee alalahkon mukaan. Sudenkorentojen siivet ovat levossa levällään, kattolaskuisesti takaruumiin päällä tai pystyssä takaruumiin päällä toisiaan vasten. Sudenkorentojen takaruumis on pitkä ja suhteellisen hoikka, keskiruumiin ollessa melko pieni. Takaruumiin kärjessä on kummallakin sukupuolella parilliset perälisäkkeet; koirailla on ylempien perälisäkkeiden lisäksi alemmat. Sudenkorentojen jalat ovat usein piikikkäät ja vahvakyntiset. 

Toukat ovat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä. Jalallisten toukkien muoto vaihtelee hoikasta ja pitkänmallisesta (alalahko Zygoptera, hentosudenkorennot) pulleaan ja tukevarakenteiseen (alalahko Anisoptera, aitosudenkorennot). Siipiaihiot erottuvat viimeisillä toukkavaiheilla selvästi. Kidukset voivat olla joko ulkoiset lehtimäisissä perälisäkkeissä tai sisäisinä peräkammion sisällä näkymättömissä. Sudenkorentojen toukilla alahuuli (labium) on muuttunut pitkälle ojentuvaksi pyyntinaamariksi, joka levossa on vetäytyneenä ja pidetään tiiviisti naaman edessä. Toukkien suuosat ovat purevat.

Storlek

Suomessa ruumiin pituus enintään noin 90 mm ja siipiväli noin 120 mm. Maailmalla ruumiin pituus jopa 150 mm ja siipiväli jopa 200 mm. 

Siipiväliltään Suomen suurin laji on isoukonkorento, Aeshna crenata, jolla takasiiven pituus on 48–54 mm. Ruumiinpituudeltaan suurin laji on purokorento, Cordulegaster boltonii, jonka takaruumis on 52–66 mm.

Livscykel

Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheiden lukumäärä vaihtelee lajeittain 8–17 välillä, mutta keskimäärin se on 12.

Elinkierto munasta aikuiseksi kestää yleensä kaksi vuotta tai enemmän. Toukkien kehityttyä aikuisiksi ne nousevat vedestä pinnan yläpuolelle kuoriutumaan. Viimeisiä toukkanahkoja on mahdollista löytää alkukesästä kiinnittyneenä vesistöjen lähikasvillisuuteen.

Talvehtiminen tapahtuu joko munana tai toukkana.

Livsmiljö

Akvaattisia toukkia tavataan kaikenlaisissa vesielinympäristöissä. 

Aikuisia tavataan vesistöjen läheltä, mutta ne voivat vaeltaa kilometrienkin päähän synnyinvesistöstään.

Ekologi

Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: sudenkorennot ovat tärkeää ravintoa tietyille lintulajeille, kuten kerttusille (Acrocephalus-suku) ja nuolihaukalle (Falco subbuteo).

Beteende

Toukat ovat petoja ja niiden ravintona ovat toiset hyönteiset, muut selkärangattomat ja jopa kalan- ja sammakonpoikaset. 

Aikuiset ovat myös petoja ja käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä. Aikuiset ovat usein erittäin taitavia ja nopeita lentäjiä.

Monien sudenkorentolajien koirailla esiintyy vahvaa reviirikäyttäytymistä.

Artbeskrivning författare

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.