Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Kackerlackor — Blattodea

MX.53675 json rdf+xml dwc csv
Blattodea
torakat kackerlackor Cockroaches
Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Torakat (Blattodea) ovat vaihtelevankokoisia, ovaalinmuotoisia ja usein osittain litistyneitä hyönteisiä. Suomessa elää luonnonvaraisena kaksi lajia, mutta sisätiloista tavataan muita ihmisen mukana levinneitä tulokaslajeja.

Torakoiden pää on suurelta osin kolmiomaisen etuselän alla ja osoittaa alaspäin. Päässä on suuret verkkosilmät (voivat puuttua ulkomaisilta lajeilta) ja joillain lajeilla pistesilmiä, mutta useimmilla vain kaksi "pistesilmätäplää", joista pistesilmien uskotaan hävinneen tietyissä kehityslinjoissa. Tuntosarvet ovat hyvin pitkät, taipuisat ja rihmamaiset. Suuosat ovat purevat. Torakoilla on tavallisesti kaksi paria siipiä (suomalaiset lajit), mutta ne voivat olla joskus siivettömiä (ulkomaiset lajit). Etusiivet ovat kovettuneet nahkamaisen tai vahamaisen liukkaiksi ja ovat vaakalaskuisesti takaruumiin päällä, usein peittäen sen kokonaan ja ne ovat osittain päällekkäin. Etusiivet ovat naarailla usein lyhyemmät kuin koirailla. Kalvomaiset, viuhkamaiset takasiivet ovat etusiipien alla piilossa. Siipien suonitus on tunnusomaisen pitkittäinen. Torakoiden jalat ovat pitkät ja vahvat, ja niissä on yleensä runsaasti piikkejä. Takaruumiissa torakoilla on tukevat, mutta lyhyet perälisäkkeet, koirailla on niiden välissä lisäksi stylus-lisäkkeet.

Torakoiden taksonominen asema on keskustelun kohteena. Nykyään tiedetään, että termiitit (Isoptera), joita aiemmin pidettiin omana lahkonaan, ovat torakoiden sisäryhmä, mutta usein torakoita pidetään alalahkona Dictyoptera-lahkossa. Dictyoptera-lahkon suomenkielinen nimi on eräissä lähteissä "rososiipiset" ja torakoiden alalahkon lisäksi se sisältää myös rukoilijasirkkojen (Mantodea) alalahkon. Yhteisiä piirteitä ja tätä luokittelua tukevia piirteitä näille kahdelle ryhmälle ovat siipisuonituksen, suuosien, sisäisen lihaksiston ja koiraiden lisääntymiselinten rakenne sekä munakotelon (ootheca) tuottaminen. Rukoilijasirkkoja tai termiittejä ei esiinny luonnonvaraisena Suomessa.

Toukat ovat aikuisten kaltaisia, mutta siivettömiä. Aivan ensimmäinen toukkavaihe on matomainen, mutta se suorittaa ensimmäisen nahanluontinsa ja muuttaa muotoaan heti kuoriutumisen jälkeen.

Suomesta tunnetaan 7 lajia (Laji.fi viitattu 28.11.2018).

Identifiering

Etuselkä (pronotum) ei taivu kylkiin, kuten suorasiipisillä (Orthoptera) ja etusiivet eivät muodosta yhtenäistä keskilinjaa, kuten kovakuoriaisilla (Coleoptera), vaan ovat osittain päällekkäin.

Utbredning i Finland

Suomessa luonnonvaraisena kaksi lajia, joista lapintorakka (Ectobius lapponicus) yleinen koko maassa.

Sisätiloissa useita tulokaslajeja.

Storlek

Luonnonvaraiset suomalaiset lajit pienehköjä. Maailmalla vaihtelevan kokoisia, ruumiin pituus 3-100 mm. 

Suomen suurin laji on ruumiinpituudeltaan 28-45 mm pitkä amerikantorakka, Periplaneta americana.

Livscykel

Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Toukkavaiheita Suomessa esiintyvillä lajeilla 5–12.

Elinkierto munasta aikuiseksi kestää yleensä useita kuukausia, mutta sen pituus vaihtelee melkoisesti eri lajeilla.

Talvehtiminen luonnossa munana tai toukkana. Sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.

Livsmiljö

Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä. Luonnonvaraiset torakat elävät erilaissa metsissä ja pensaikkomailla, tulokaslajit ihmisen pöytävieraina sisätiloissa.

Ekologi

Taloudellinen ja ekologinen merkitys tunnettu: ihmisasutuksissa viihtyvät lajit voivat olla ruoka-ainetuholaisia tai levittää tauteja, mutta maapallon mittakaavassa suurin osa torakkalajeista on ihmiselle harmittomia.

Beteende

Sekä toukat että aikuiset ovat kaikkiruokaisia: ravintona kasvinosat, kuolleet hyönteiset, erilainen orgaaninen aines.

Usein yöaktiivisia ja piilottelevia. Hyviä kiipeleimään, juoksevat usein nopeasti ja lentävät harvoin. 

Sitkeähenkisiä.

Vidare information

Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.

Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.

Clements, J. C., Doucet, D. A., & McCorquodale, D.B. 2013: Establishment of a European cockroach, Ectobius lapponicus (L.) (Dictyoptera: Blattodea), in the Maritime Provinces of eastern Canada. — Journal of the Acadian Entomological Society.9: 4–7.

Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.

McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.

Artbeskrivning författare

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.