Nivelkärsäiset – Hemiptera

Nivelkärsäiset (Hemiptera) ovat nykytiedon valossa maailman viidenneksi suurin hyönteislahko. Lahkon edustajat ovat ulkonäöltään ja elintavoiltaan erittäin monimuotoisia: ne ovat hyvin vaihtelevankokoisia ja -muotoisia, mutta nivelkärsäisiä yhdistävä ominaisuus on niiden tunnusomainen nivelikäs imukärsä.

Nivelkärsäisten päässä on verkkosilmät, jotka ovat usein suuret ja pistesilmien määrä vaihtelee, ne voivat myös puuttua. Tuntosarvet voivat olla pitkät tai lyhyet. Suuosat ovat pistävät ja imevät, ja ne muodostavat nivelikkään imukärsän, joka levossa on pään alla taaksepäin suuntautuneena. Kun suuosien yläleuat (mandibelit) tunkeutuvat pistettävään kohteeseen, alahuuli taipuu nivelen kohdalta mutkalle. Suuosat voivat joskus harvoin olla surkastuneet. Nivelkärsäisten keskiruumiissa on usein tunnusomainen ja selkeästi erottuva kolmiomainen pikkukilpi/kilveke (scutellum). Keskiruumiin 1. ja 2. jaoke ovat isot, 3. jaoke on pieni. Siipiä on tavallisesti kaksi paria, mutta voivat olla siivettömiä tai siivet surkastuneet. Siipipolymorfismi (lajin sisällä yksilöiden ja sukupolvien välillä) ja -dimorfismi (lajin sisällä sukupuolten välillä) ovat mahdollisia. Etusiivet, tai osa niistä, ovat kovettuneita, takasiivet kalvomaiset. Siivet ovat laskostettuina vaakalaskuisten etusiipien alle (luteet, Heteroptera) tai etusiipien kanssa kattolaskuisesti takaruumiin päällä (kaskaat, Auchenorrhyncha ja kirvansukuiset, Stenorrhyncha). Siipisuonitus on usein vähäinen tai surkastunut. Jalat ovat yleensä hoikat ja yksinkertaiset, ne voivat harvoin puuttua. Peräsukasia ei ole.

Maailmalla ruumis 1-100 mm, mutta useimmat alle 50 mm. Suomen suurin laji on ruumiiltaan 30-35 mm pitkä sauvalude, Ranatra linearis.

Toukat aikuisen kaltaisia, mutta siivettömiä.