Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Zygentoma

MX.53697 json rdf+xml dwc csv
Zygentoma
kolmisukahäntäiset
Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Kolmisukahäntäiset (Zygentoma) ovat pieniä, pitkulaisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joiden taaksepäin kapeneva ruumis on (suomalaisilla lajeilla) suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen väritykseltään. 

Kolmisukahäntäisten useimmiten alaspäin osoittavassa päässä on pitkät, monijaokkeiset ja rihmamaiset tuntosarvet ja verkkosilmät, jotka ovat hyvin surkastuneet (= koostuvat vain muutamista toisistaan erillisistä ommatideista) tai jotka puuttuvat kokonaan. Pistesilmiä on 0-3. Suuosat ovat purevat, leuat kaksiniveliset ja leukarihmat viisijaokkeiset ja erottuvan pitkät. Kolmisukahäntäisten keskiruumis on takaruumista leveämpi ja siivetön. Jalkojen lonkat ovat suuret. Takaruumiin jaokkeiden (7-9 tai joskus 2-9) alapinnalla on liikkumisessa avustavia ulokkeita, jotka ovat yhteydessä lihaksiin. Aikuisilla yksilöillä näiden ulokkeiden välissä on laajentuvia tarttumarakkoja jaokkeissa 2-7. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joista keskimmäinen (epiprokti) on hieman muita pidempi, ja jotka ovat hienokarvaisia. Naarailla on yksinkertainen munanasetin.

Toukat aikuisen näköisiä, mutta niiltä puuttuvat ensimmäisissä toukkavaiheissa suomut.

Storlek

Ruumiin pituus ilman perälisäkkeitä enintään 15 mm suomalaisilla lajeilla. Maailmalla 2-22 mm.

Livscykel

Ei muodonvaihdosta. Munasta kuoriutuva toukka muistuttaa aikuista. Toukkavaiheita vähintään kuusi, mutta tavallisesti enemmän. Useat lajit luovat nahkansa monta kertaa, jotkin jopa 50 kertaa, vielä sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin, mikä on harvinaista hyönteisille.

Voivat elää jopa 7-vuotiaiksi.

Lähdemateriaaleissa ei tietoa talvehtimisesta, mutta sisätiloissa elävät lajit voivat olla aktiivisia ympäri vuoden.

Livsmiljö

Kaikenlaisissa maaelinympäristöissä, Suomessa esiintyvät lajit pääasiassa ihmisen harmittomia seuralaisia, jotkin ulkomaiset lajit kommensaaleja (=pöytävieraita) muurahaisten ja termiittien pesissä.

Ekologi

Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: kolmisukahäntäiset voivat olla tärkeitä hajottajia kuivissa elinympäristöissä. Lisäksi ne voivat syödä kasviperäisiä materiaaleja (paperi, puuvilla) hajottaen sitä suolistonsa sellulaasilla, mutta niitä ei yleensä lasketa varsinaisesti haitallisiksi tuholaisiksi.

Beteende

Ravintona orgaaniset jätteet, levät, sienirihmat ja homeet.

Ovat usein yöaktiivisia.

Artbeskrivning författare

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.