Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Tripsar — Thysanoptera

MX.53737 json rdf+xml dwc csv
Thysanoptera
ripsiäiset tripsar Thrips
Jukka Kettunen, Pasi Sihvonen, Heidi Viljanen

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Ripsiäiset (Thysanoptera) ovat hyvin pienestä mikroskooppisen pieneen olevia, ruumiiltaan kapeita, pitkänmallisia ja suhteellisen litteitä hyönteisiä, joita tavataan usein kukilta. Väritykseltään ne ovat usein tummia tai tummankirjavia.

Päässä ripsiäisillä on tuntosarvet, jotka ovat yleensä lyhyet ja eteenpäin suuntautuneet, erottuvat verkkosilmät ja siivellisillä lajeilla kolme pistesilmää. Suuosat ovat yleensä alaspäin osoittavat, pistävät ja imevät, ja epäsymmetriset (oikea leuka, mandibeli on surkastunut), ja niillä on imukärsä. Ripsiäisillä on kaksi paria siipiä, tai ne voivat olla siivettömiä, tai siivet voivat olla surkastuneet. Siipipolymorfismi (vaihtelu yksilöiden välillä) on mahdollista lajin sisällä. Niiden siivet ovat sulkamaiset, hyvin kapeat ja muodostuvat enimmäkseen siipien reunaripsistä. Siivissä on hyvin vähän tai ei ollenkaan siipisuonitusta. Ripsiäisten keskiruumiin muoto ja koko riippuvat siivellisyydestä. Jalat ovat lyhyet ja jalkojen viimeisessä jaokkeessa on tarpeen vaatiessa laajentuva tarttumarakko. Monien lajien naarailla on peräpäässä tikarimainen, sahahampainen munanasetin (pistinripsiäiset, alalahko Terebrantia), toisilla takaruumiin kärki on torvimainen (torviripsiäiset, alalahko Tubulifera).

Toukat ovat aikuisten kaltaisia, mutta siivettömiä (mikäli kyseessä laji, jonka aikuiselle yksilölle kehittyy siivet). 

Storlek

Suomalaisten lajien ruumiin pituus 0-3 mm. Maailmalla lajien ruumiin pituus 0,5-12 mm. 

Suomen suurin laji on ruumiiltaan 3 mm pitkä Megathrips lativentris -laji.

Livscykel

Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen, mutta siivetön. Kahden ensimmäisen toukkavaiheen ja aikuismuodon välillä on 1–3 lyhytaikaista lepovaihetta, jolloin toukka ei syö. Useimpien lajien kotelot voivat liikkua hitaasti. Ripsiäisiä ei kuitenkaan pidetä täysivaihtoisina hyönteisinä, sillä toukat ovat suuresti aikuisten kaltaisia.

Elinkierto munasta aikuiseksi voi olla hyvin nopea kestäen vain kaksi viikkoa. Aikuiset voivat elää viikkoja. Vuodessa useita sukupolvia.

Talvehtiminen munana, esikotelona diapaussissa tai aikuisena erilaisissa piilopaikoissa.

Livsmiljö

Elävät maaelinympäristöissä kasvillisuudessa, usein kukilla ja karikkeessa.

Ekologi

Taloudellinen ja ekologinen merkitys tunnettu: useat lajit merkittäviä viljelykasvituholaisia (esim. herneripsiäinen, Kakothrips robustus), ja voivat levittää kasvitauteja ja aiheuttaa äkämiä. Petolajit säätelevät todennäköisesti kasvituholaislajien kantoja.

Beteende

Ravintona sekä toukilla että aikuisilla useimmiten kasvinesteet, sienirihmastot, lahoava kasviaines. Osa petoja, jolloin imevät muiden hyönteisten ruumiinnesteitä.

Pystyvät kävelemään jalkojen tarttumarakkojensa avulla pystysuoria ja sileitä pintoja pitkin.

Vidare information

Artbeskrivning författare

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.