Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Hjuldur — Rotifera Cuvier, 1817

MX.70014 json rdf+xml dwc csv
Rotifera
Cuvier, 1817
Rotatoria
rataseläimet hjuldur Rotifers

Silfverberg, H. 2013. A survey of Rotatoria from Finland. - Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 89:4-16

Risto Väinölä
Information saknas
Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Muut selkärangattomat
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Rataseläimet (pääjakso Rotifera) ovat pieniä, yleensä alle 1 mm pituisia. Ruumiinmuoto on hyvin vaihteleva. Ruumiin etuosassa on ns. rataselin eli ripsikiehkura, jonka liikeen avulla ratselin suodattaa vedestä ravintoa. Kapeampi kaulaosa erottaa rastaselimen muusta ruumiista, joka usein on hiukan pullemapi, sylenterimäinen. Jalkaosa on ruumista kapeampi. Jalan ulokkeilla (tai joillakin lajeilla jalan rauhasten erittelillä) rataseläimet voivat kiinnittyä. Monien planktisten rataseläinten jalkaosa on redusoitunut.

Joillakin rataseläimilä ruumista ympäröi kova kuori ("lorica") mm.  planktiset Keratella-suvun rataseläimet. Osalla esiintyy ruumiinmuodon vuodenaikaista vaihtelua  (syklomorfoosi).

Ruumis on läpikuultava; suolen sisältö voi kuultaa läpi ja saada eläimen näyttämään vihreältä, ruskealta, kellertävältä tai punaiselta..

Livscykel

Osa lajeista lisääntyy yksinomaan partenogeneettisesti, eikä koiraita tunneta lainkaan (mm. luokka Bdelloidea). Osalla lisääntymismuoto (partenogeneesi ja suvullinen lisääntyminen) vaihtelee olosuhteiden mukaan. Usein munat lasketaan ruumiin ukopuolelle.

Epäedullisissa oloissa kehitty kestäviä lepomunia. Osa kosteiden maaympäristöjen lajeista kykenee vaipumaan kuivahorokseen.

Livsmiljö

Rataseläimiä elää kaikenlaissa vesiympäristöissä (lammikot, järvet, murtovesi) ja kosteassa maaperässä.

Beteende

Rataseläimet voivat elää pohjasedintin seassa, kiinnittyneinä pohjaan tai kasvillisuuteen ja uida vain ajoittain. Osa liikuu myös pintoja pitkin ryömimällä. Planktiset rataseläimet uivat ripsikiehkuran avulla.

Monet rataseläimet suodattavat ravintonsa (orgaaniset hiukaset, yksisoluiset) vedestä, osa on petoja (esim. Asplanchna).

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.