Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Ephemeroptera

MX.70224 json rdf+xml dwc csv
Ephemeroptera
päivänkorennot
surviaiset
Pasi Sihvonen, Heidi Viljanen
Information saknas

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Lajikortti käsittelee päivänkorentojen toukkavaiheiden yleispiirteitä. Katso tarkemmat tuntomerkit heimokohtaisista lajikorteista.
Ruumiin muoto vaihtelee. Useimmilla lajeilla ruumis on liereä, toisilla päältäpäin litistynyt. Keskiruumis koostuu kolmesta jaokkeesta (pro-, meso- ja metathorax). Takaruumiissa on kidukset 1.–2. jaokkeesta enintään 7. jaokkeeseen saakka (5–7 kidusparia). Joillain suvuilla jotkin kidukset ovat piilossa toisten alla. Kidukset voivat olla yksittäisiä tai parittaisia, lehtimäisiä, nauhamaisia tai sulkamaisia ja niissä voi olla rihmamaisia tupsuja. Kaikkien heimojen ensimmäisen ja toisen toukkavaiheen kidukset ovat samankaltaisia, joten kidustuntomerkit eivät päde pienimpiin toukkiin. Perälisäkkeitä on kolme ja ne voivat olla jopa kaksi kertaa ruumiin pituiset. Accentrella lapponica -lajin keskimmäinen peräsukanen on surkastunut. Peräsukasissa on yleensä karvoja tai hapsuja. Toukalla on kaksi suurikokoista verkkosilmää pään päällä tai sivuilla. Silmien välissä on kolme pistesilmää. Rihmamaisten tuntosarvien pituus vaihtelee alle pään leveyden pituisesta toukan pituuden puolikkaaseen. Suuosat koostuvat viidestä osasta: labrum, mandibelit, maksillat, maksillaaripalpit ja labium.

Identifiering

Päivänkorennon toukilla on kolme (vrt. Plecoptera) rihmamaista (vrt. Zygoptera) perälisäkettä ja kiduksia takaruumiin selkäpuolella tai sivuilla (vrt. Zygoptera).

Livscykel

Päivänkorennoille tyypillistä on lisääntymiseen liittyvä rytmikäs lentely ylös alas. Päivänkorennot parittelevat ilmassa. Jotkut lajit laskevat munansa veden pinnalle, toiset kiinnittävät ne vedenalaisiin kiviin tai kasveihin. Joillain lajeilla munat kuoriutuvat välittömästi, toisilla kuoriutuminen voi tapahtua vasta seuraavana vuonna. Lämpötila vaikuttaa voimakkaasti munien ja toukkien kehittymiseen. Päivänkorentojen elinkierrosta puuttuu kotelovaihe, ja muodonvaihdos on siksi vaillinainen.

Livsmiljö

Päivänkorentoja esiintyy kaikenlaisissa makeanveden ympäristöissä. Suurin osa lajeista elää virtavesissä, mutta jotkin viihtyvät myös järvien avoimilla rannoilla (esim. Ephemera danica, Heptagenia sulphurea). Jotkin lajit elävät vain järvissä (esim. Cloeon dipterum, Caenis robusta). Joitain lajeja (esim. Caenis spp. ja Baetis fuscatus) esiintyy myös murtovedessä. Suurin osa lajeista suosii rantavyöhykettä, jossa on paljon vesikasvillisuutta. Vain muutamat lajit elävät syvillä pohjilla (Caenis spp. ja Ephemera spp.). Virtavesissä toiset lajit elävät kasveilla ja toiset kivien alla (esim. Heptagenia sulphurea). Jotkin lajit ovat sidoksissa lähteisiin (krenofiilit). Monet päivänkorentolajit ovat herkkiä elinympäristön muutoksille, kuten saasteille ja happamoitumiselle.

Beteende

Päivänkorennon toukat ovat yleensä kasvin- tai detrituksensyöjiä, mutta niissä esiintyy myös omnivoreja ja petoja.

Vidare information

Katso myös heimokohtaiset lajikortit.
Ks. lajikohtaiset levinneisyystiedot www.laji.fi.

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.