Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Nätvingar — Neuroptera

MX.70227 json rdf+xml dwc csv
Neuroptera
verkkosiipiset nätvingar net-winged insects

Rintala, T., Kumpulainen, T. & Ahlroth, P. 2014: Suomen Verkkosiipiset. 184 pp, Tibiale, Helsinki.

Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Verkkosiipiset (Neuroptera) ovat vaihtelevankokoisia, ruumiiltaan pitkänomaisia, kapeita ja usein pehmeitä hyönteisiä. 

Verkkosiipisten kolmiomaisessa päässä tuntosarvet ovat yleensä rihmamaisen pitkät, sahamaiset, helminauhamaiset tai lyhyen nuijamaiset; verkkosilmät ovat isot, ulkonevat, voimakkaan kuperat ja ne sijaitsevat pään sivuilla; pistesilmien määrä vaihtelee ja ne voivat myös puuttua. Suuosat ovat purevat. Verkkosiipisten keskiruumiin 2. ja 3. jaoke ovat yleensä samanakokoisia. Siipiä on tavallisesti kaksi paria: siivet ovat samankokoiset ja -muotoiset, läpinäkyvät, kalvomaiset ja suomuttomat. Siipisuonitus on runsas, monimutkainen ja verkkomainen: ominaista on, että siipisuonet haarautuvat haarukkamaisesti siiven reunassa. Levossa siivet ovat kattolaskuisesti takaruumiin päällä. Ulkomaisilla lajeilla jalat voivat olla muuntautuneita saalistusta varten. Perälisäkkeitä ei ole.

Verkkosiipisiin kuuluvat Suomessa muun muassa harsokorennot (Chrysopidae), muurahaiskorennot (Myrmeleontidae) ja vahakorennot (Coniopterygidae). Ulkomaiset verkkosiipiset voivat muistuttaa ulkonäöltään sudenkorentoja ja olla siipiväritykseltään näyttäviä, kuten perhoset. 

Toukat campodeiformeja. Erikoistuneita petoja, joilla usein pidentyneet ja pihtimäiset leuat.

Storlek

Sumalaiset lajit 5-85 mm ruumiinpituudeltaan. Maailmalla 2-90 mm. 

Suomen suurin verkkosiipislaji on aitomuurahaiskorento, Myrmeleon formicarius, jonka ruumis on 65-85 mm pitkä.

Livscykel

Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita kolme, joista kaksi ensimmäistä kestoltaan yleensä melko lyhyitä. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.

Toukat campodeiformeja.Toukka kutoo seitistä ja kasviaineksista, hiekanjyväsistä yms.kotelokehdon, jossa se koteloituu. Kotelotyyppi on irtokotelo. 

Elinkierto munasta aikuiseksi kestää noin kuukaudesta 2–3 vuoteen. Kasvukauden aikana voi ollauseita sukupolvia.

Talvehtiminen yleisimmin kotelona, mutta mahdollista myösmunana, toukkana tai aikuisena (esim. pihaharsokorento, Chrysoperla carnea). 

Livsmiljö

Kaikenlaisissa elinympäristöissä: toukat akvaattisia tai terrestrisiä, aikuiset terrestrisiä.

Ekologi

Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: jotkin lajit yleisten kasvituholaisten (esim. kirvat, Aphididae) saalistajia ja niitä käytetään tuholaistorjunnassa.

Beteende

Ravintona toiset hyönteiset, kirvojen erittämä mesikaste, siitepöly, sienieläimet (akvaattisilla toukilla). Toukat petojat. Aikuiset petoja tai kasvinsyöjiä; jotkin eivät syö ollenkaan. 

Lentotaito suhteellisen heikko. 

Ovat liikkeellä useimmiten hämärän aikaan ja öisin.

Jotkin toukat voivat rakentaa pyyntikuopan tai naamioida itsensä syömiensä saaliiden jäänteillä.

Artbeskrivning författare

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.