Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Halssländor — Raphidioptera

MX.70231 json rdf+xml dwc csv
Raphidioptera
käärmekorennot halssländor Snakeflies
Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Källa av artbeskrivningar:
  • fi Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha
Select källa:

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Käärmekorennot (Raphidioptera) ovat pieniä tai pienehköjä, pitkänmallisia ja kapeita hyönteisiä, jotka Suomessa ovat väritykseltään melko tummia.

Käärmekorentojen pää on litteä, taaksepäin kapeneva ja leveimmillään silmien kohdalta. Päässä on ulkonevat verkkosilmät; tavallisesti kolme pistesilmää; rihmamaiset, yleensä päätä pidemmät tuntosarvet ja purevat suuosat, jotka osoittavat eteenpäin. Keskiruumiin 1. jaoke (prothorax) ja erityisesti etuselkä on hyvin pitkä ja kapean lieriömäinen, jonka vuoksi käärmekorennot ovat "pitkäkaulaisia". Kaulansa avulla korento voi nostaa etupäänsä "käärmemäiselle" s-muotoiselle kaarelle. Niillä on kaksi paria kalvomaisia ja lasinkirkkaita siipiä, jotka ovat samankokoiset ja -muotoiset. Siipisuonitus on musta ja suonet haarautuvat siiven reunassa. Sekä etu- että takasiivissä on (suomalaisilla lajeilla) siipitäplä siiven yläreunassa lähellä siiven kärkeä. Naarailla on pitkä neulamainen munanasetin. Perälisäkkeitä ei ole. 

Toukat campodeiformeja. Toukan pää on eteenpäin osoittava, keskiruumiin 1. jaoke on sklerotisoitunut ja hieman pidempi kuin kalvomaiset 2. ja 3. jaoke. 

Storlek

Suomalaisten lajien ruumiin pituus 15-30 mm. Maailmalla 6-28 mm. 

Suomen suurin laji närekäärmekorento, Phaeostigma notata, on ruumiiltaan 22–30 mm pitkä.

Livscykel

Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on olosuhteista riippuen 10–16. Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.

Koteloituminen tapahtuu ilman tiivistä kotelokehtoa, kotelon suojana on yleensä vain ohut seittikerros. Kotelotyyppi on irtokotelo, joka kykenee liikkumaan.

Elinkierto yleensä kaksivuotinen, mutta kesto vaihtelee 1–3 vuoden välillä. Koteloituminen tapahtuu toisen talvehtimisen jälkeen.

Talvehtiminen toukkana yleensä kaarnan alla.

Livsmiljö

Metsäsisissä maaelinympäristöissä. Litteät, ketterät toukat elävät puiden (pääasiassa havupuiden) kuorten alla ja raoissa, karikkeessa. Aikuisia tavataan kasvillisuuden seasta.

Ekologi

Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: aikuiset hyödyllisiä kasvituholaistorjunnan suhteen, sillä syövät esim. kirvoja.

Beteende

Ravintona muut hyönteiset: toukat saalistavat hyppyhäntäisiä (Collembola), punkkeja (Acari), hämähäkkejä (Aranae) ja kaarnakuoriaisten (Scolytinae) toukkia, kun taas aikuiset syövät esim. kirvoja (Aphidoidea).

Artbeskrivning författare

FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.