Arterna.fi | Finlands Artdatacenter

Artkort

Lukutoukko Hej där!

Vår taxonomi erbjuder redan en massa information men den uppdateras och förbättras kontinuerligt. Det här är endast en preliminär version. Innehållet bör inte ännu citeras!

« Gå tillbaka

Nattsländor — Trichoptera

MX.70234 json rdf+xml dwc csv
Trichoptera
vesiperhoset nattsländor
sirvikkäät
Pasi Sihvonen, Heidi Viljanen
Information saknas

(Tyvärr, inget innehåll för ditt språk, visar [fi] istället)

Beskrivning

Runsaslajinen ryhmä erilaisissa vesistöissä eläviä hyönteisiä. Lajikortti käsittelee vesiperhosten toukkavaihetta.
Toukkien koko vaihtelee lajista riippuen muutamasta millimetristä (esim. Hydroptila-suku) jopa neljään senttimetriin (Phryganea-suku). Toukkien ulkonäkö vaihtelee paljon. Yhteistä kaikille vesiperhosen toukille on kuitenkin pään, jalkojen ja ainakin yhden keskiruumiin jaokkeen kitiinisyys. Takaruumis on aina pehmeä, joskin ruumiissa voi olla yksittäisiä kitiinikilpiä, skleriittejä. Takaruumiin päässä on pari lyhyitä kynnellisiä jalakkeita (anal prolegs). Ihossa voi olla piikkejä tai sukasia. Takaruumiissa voi olla rihmamaisia, tupsumaisia tai makkaramaisia kiduksia. Tuntosarvet ovat monien muiden hyönteisten toukkavaiheisiin verrattuna erittäin lyhyet, usein vain pienet nysät tai pisteet toukan päässä. Toukilla on pienet pistesilmät. Osa toukista on vapaana eläviä ja osa rakentaa itselleen toukkakopan. Vapaana elävien toukkien takaruumiin iho on toukkakopallisten toukkien takaruumista paksumpi ja jämäkämpi. Toukkakoppien rakennusmateriaali vaihtelee suku- ja lajikohtaisesti: se voi koostua muun muassa kasvinosista, kivistä tai simpukan- ja kotilonkuorista tai näiden yhdistelmistä. Jotkin etenkin virtavesissä esiintyvät lajit rakentavat pyyntiverkon.

Identifiering

Toukkien pää, jalat ja ainakin yksi keskiruumiin jaoke kitinisoituneita. Takaruumis pehmeä, kitinisoitumaton. Takaruumiin päässä on pari lyhyitä jalakkeita, joissa on kynnet (vrt. Chironomidae).

Livscykel

Parittelun jälkeen vesiperhosnaaras laskee munansa joko lennosta vapaaseen veteen tai kiinnittää munat tai munaryhmät kivien, uppopuiden tai vesikasvien varsille. Munaryhmät ovat hyytelömäisiä, makkaramaisia tai rengasmaisia muodostelmia, joiden sisällä on erotettavissa yksittäisiä munia. Elinkiertoon kuuluu myös kotelovaihe, eli muodonvaihdos on täydellinen.

Livsmiljö

Eri lajeilla on erilaiset vaatimukset elinympäristön suhteen. Toiset vaativat seisovaa, toiset virtaavaa vettä. Vesiperhosen toukat elävät ennen kaikkea makean veden ympäristöissä, mutta joitain lajeja esiintyy myös vähäsuolaisessa murtovedessä (esim. Phryganeidae-heimon toukkia).

Beteende

Vesiperhoset voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuiset vesiperhoset eivät syö kiinteää ravintoa.

Vidare information

Suomessa yli 200 lajia 19 eri heimosta. Katso lajikohtaiset levinneisyystiedot www.laji.fi.

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Välkommen till Finlands Artdatacenters öppna AVGÅENDE testservice!

För att få tillgång till den senaste versionen av FinBIFs serviceportal, klicka här:

laji.fi

För att använda den avgående versionen av tjänsten, stäng det här fönstret.