Laji.fi | Suomen Lajitietokeskus

Tiedotteet

Saderintama toi runsaasti metsätuholaisperhosta Suomeen – ilmoita havaintosi lehtinunnasta

Julkaistu 10.8.2017 - 12:11. Päivitetty 11.8.2017 - 7:11. — Eija-Leena Laiho Tiedote

Suomeen on viime yön saderintaman mukana saapunut perhosharrastajien tekemien havaintojen perusteella suuria määriä Euroopan pahimpiin metsätuholaisiin kuuluvaa lehtinunnaa ja mukana on ensimmäistä kertaa ollut myös lajin naaraita, mikä mahdollistaa lajin nopean leviämisen Suomeen. Naaraita on havaittu vahvistettujen tietojen mukaan kymmeniä yksilöitä ainakin Hankoniemellä, minkä perusteella perhosia voi olla Suomessa tuhansittain. - Perhosia tuli aamuyöstä sateen tauottua kymmeniä noin tunnin ajan, minkä jälkeen vaellus oli ohi kertoi viime yönä Hangossa perhosia pyytämässä ollut Lassi Jalonen Suomen Perhostutkijain Seurasta. - Viime yönä vallinneen säätilan perusteella perhosia voi olla saapunut Suomeen koko eteläisen rannikkoalueen leveydeltä, kertoo museomestari Jaakko Kullberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa. Lajin naaraat munivat yleensä kerralla 250–400 munaa, mutta pahimmillaan munia voi olla jopa 1500.

lehtinunna3_Jaakko_Kullberg

Lehtinunna (Lymantria dispar), ylempänä kuvassa koiras ja alempana naaras. Kuva: Jaakko Kullberg / Luomus.

 

Lehtinunna (Lymantria dispar) on suurikokoinen yökkösmäisiin perhosiin kuuluva villakaslaji, jonka karvaiset ja myrkylliset toukat syövät etelämpänä ajoittain lehtimetsiä jopa kokonaan paljaiksi. Lähimmät paljaaksisyönnit tunnetaan Latviasta, mutta tältä kesältä on huolestuttavia merkkejä ollut havaittavissa mm. Viron Saarenmaalta, miltä suunnalta viime yönä Suomeen saapuneet yksilöt myös ilmeisesti ovat peräisin. Naaraat istuvat usein näkyville valaistuille paikoille ja saattavat tällöin laskea istuessaan 3–5 cm kokoisia munastoja, jotka ne peittävät kiiltävänruskealla karvamaisilla peräpään suomuillaan. Piikkimäiset suomut ovat pistäviä ja myrkyllisiä ja saattavat aiheuttaa allergisia oireita.

 

Lehtinunna on dimorfinen laji eli naaras ja koiras ovat täysin erinäköiset. Siipiväliltään (35–50 mm) selvästi pienemmällä ja yleisväritykseltään ruskealla koiraalla on suuret sulkamaiset tuntosarvet. Helposti tunnistettavat naaraat (50–85 mm) ovat siiviltään kellertävän valkoisia, joissa muutamia selväpiirteisiä mustia kuvioita. Kuvioinnin voimakkuus vaihtelee paljon. Naaras on koirasta pidempisiipisempi, istuessaan pituudeltaan noin 40–50 mm pituinen ja varsinkin sen takaruumis on massiivinen.

 

Lehtinunnan koiraita on 2000-luvulla tavattu etelärannikolla lähes vuosittain – yhteensä muutamia kymmeniä yksilöitä. Lehtinunna on alkuperäinen laji Etelä- ja Keski-Euroopassa ja esiintyy läpi Etelä-Siperiassa aina Japaniin saakka. Laji on erittäin haitallinen vieraslaji Pohjois-Amerikassa. Sitä pidetään yhtenä pahimmista ja pelätyimmistä metsätuholaisista ja se on aiheuttanut eripuolella levinneisyysaluetta suuria lehtimetsien paljaaksi syöntejä. Länsieurooppalaiset naaraat eivät tutkimuksien mukaan juuri lennä, mutta itäeurooppalaiset ja siperialaiset naaraat voivat vaeltaa pitkiä matkoja sopivissa olosuhteissa.

 

Lajin levittäytymistä Suomeen on pitkään pelätty ja pelko on ollut aiheellinen. Mihinkään paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä lehtinunna on meillä pohjoisrajallaan ja se tuskin on vielä suureksi vaaraksi täällä. Ilmaston lämpiäminen kuitenkin lisää lajin kykyä aiheuttaa metsätuhoja – erityisesti, jos metsiä vaivaa jokin muu stressitekijä, kuten kuivuus tai ilmansaasteet. Lajin lähisukulaisen havununnan, joka myös on suuresti runsastunut Suomessa, on jo havaittu aiheuttaneen kuusella paikallisia metsätuhoja.

 

Tarkempi kuva vaelluksen laajuudesta ja siitä kuinka kauas sisämaahan se ulottui, saadaan vasta, kun perhosharrastajat raportoivat pyydyksiinsä saapuneista yksilöistä. Myös yleisöltä pyydetään havaintoja ja tarkkaavaisuutta lehtinunnanaaraiden havaitsemiseksi, koska laji on merkittävä tuholainen. Naaraat ovat istuessaan noin 40–50 mm pituisia ja herättävät huomiota vaaleudellaan. Havainnot voi ilmoittaa Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan (https://laji.fi/vihko) ja havaitusta perhosesta on hyvä ottaa valokuva ja liittää se havainnon yhteyteen. Suomen Lajitietokeskuksen sivuilta löydät myös lehtinunnan lajikuvauksen.

 

Lisätietoja:Museomestari Jaakko Kullberg

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS

puh. 050 328 8886

 

Jos et ole aiemmin käyttänyt Laji.fi Vihko-palvelua, lue tästä ohje, jonka avulla voit ilmoittaa havainnoistasi:

  • Jos et vielä ole Laji.fi-käyttäjä, luo ensin itsellesi Laji.fi-tunnus tai voit myös kirjautua esim. facebook-tunnuksillasi osoitteessa: https://login.laji.fi/
  • Siirry sivulle fi/vihko ja valitse Retkilomake
  • Lue käyttöehdot
  • Täytä ensin havainnon perustiedot: havainnoijan nimi sekä nimi- ja sijaintitiedon julkisuus ja tarkkuus (näytetäänkö nimesi palvelussa ja haluatko, että havainnon sijainti näytetään julkisesti – huomaathan, että viranomaisten käytössä on tarkka ilmoittamasi paikkatieto, vaikka valitset karkeistuksen).
  • Valitse aika (alkuaika riittää yksittäisen havainnon kohdalla)
  • Siirry kartalle ja piirrä havaintopaikka kartalle – valitse nasta (pisaranmallinen kuvake), jos pystyt ilmoittamaan tarkan paikan.
  • Lisää havaintopaikan tiedot (ei pakollisia)
  • Kirjoita havaintokenttään:
    • Lajinimeksi: lehtinunna tai Lymantria dispar
    • Täytä muut kentät, jos tarpeellista
    • TÄRKEÄÄ: Klikkaa oikeanpuoleista rataskuvaketta ja valitse luettelosta ”Sukupuoli”, joka lisää kyseisen kentän valikkoon. Valitse naaras/koiras.
    • Lisää kuva valitsemalla oikeasta reunasta kamerakuvake
  • Valitse alapalkin vasemmasta reunasta: Tallenna julkisena (CC-BY)
  • Pian havaintosi on näkyvissä Laji.fi-portaalin Havainnot-sivulla, kun laitat hakuehdoiksi lehtinunna.
Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Tervetuloa Suomen Lajitietokeskus -portaalin VANHAAN avoimeen testiympäristöön!

Siirry tästä Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi-palvelun uusimpaan versioon:

laji.fi

Jos haluat käyttää palvelun vanhaa versiota, sulje tämä ikkuna.

Testipalvelu