Laji.fi | Suomen Lajitietokeskus

Tiedotteet

Suomen Lajitietokeskus rakentuu vankalle pohjalle

Julkaistu 29.2.2016 - 13:19. Päivitetty 1.3.2016 - 9:44. — Eija-Leena Laiho Tiedote

Mistä Lajitietokeskuksessa on kysymys?

Kansallista Suomen Lajitietokeskusta on vaikea sivuuttaa keskusteluissa, kun suomalaista eliölajitietoa hallinnoivat tahot linjaavat tiedonhallinnan tulevaisuutta ja etenkin tiedon avoimuutta ja sen merkitystä niin luonnonsuojelulle kuin omalle toiminnalle.

Ympäristöhallinto on antanut toimeksiannon Luonnontieteelliselle keskusmuseolle Luomukselle rakentaa digitaalisessa tietoverkossa toimiva palvelu, suomalaista lajitietoa eri lähteistä kokoava kansallinen Lajitietokeskus. Tämä tapahtuu kolmivuotisen, valtionvarainministeriön myöntämän hankerahoituksen turvin, jota ohjataan Suomen ympäristökeskuksen Envibase-hankekokonaisuuden kautta.

Suomen Lajitietokeskus toteuttaa valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelmaa, jonka päämääränä on vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, tehostaa hallintoa ja monipuolistaa koulutuksen ja tutkimuksen käytettävissä olevia tietoaineistoja ja luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja innovaatioille. Ympäristöministeriö on, korostaakseen lajitiedon avoimuuden tärkeyttä, kirjannut vuosille 2013–2020 tehtyyn Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmaan muun muassa, että ”Suomen lajitietokeskuksen perustaminen on kiireellinen toimenpide. Lajitietokeskuksen avulla asiantuntevien harrastajayhteisöjen lajihavaintojen keruujärjestelmät voidaan sovittaa osaksi ammattilaisten järjestelmiä, jolloin harrastajienkin keräämät lajipaikkatiedot saadaan käyttöön mm. uhanalaisten lajien suojelun suunnittelua varten.”

Millä tavoitteilla Lajitietokeskusta rakennetaan?

Suomen Lajitietokeskuksen rakentamisessa tärkeimmät tavoitteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: ympäristönsuojelullisiin ja yhteiskunnallisiin, jotka eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan toisiaan kiinteästi tukevia.

Luonnonsuojelun näkökulmasta on kiistämättä kaikkien etu, että luotettavaa luontotietoa, tässä tapauksessa lajitietoa, on saatavilla mahdollisimman kattavasti. Yksi keskeisistä Lajitietokeskuksen päämääristä on koota parasta aikaan ja paikkaan sidottuja lajien havaintotietoja päätöksenteon tueksi tilanteisiin, joissa suunnitelmat luonnonvarojen käytöstä tai maankäytöstä voivat olla ristiriidassa luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa. Tähän Lajitietokeskus varautuu tallentamalla tietovarastoon kaikki saatavilla olevat lajitietoaineistot, myös kaikkein sensitiivisimmät aineistot. Näihin pääsevät kuitenkin käsiksi vain tahot, joilla on siihen oikeus ja joiden toiminta esim. maankäyttöön liittyviä viranomaispäätöksiä tehtäessä sitä edellyttää. Samoin lajeihin liittyvä ja luonnonsuojelua edistävä tieteellinen tutkimus voi perustellusta syystä saada arkaluonteiseen aineistoon käyttöoikeuden. Tämä kuitenkin tapahtuu täysin aineistojen omistajien tai hallinnoijien ehdoilla. Kaikki tieto aineistojen julkisuuden perusteista ja käyttöoikeuksista tulee olemaan avoimesti saatavilla.

Lajitietokeskuksen laajempi yhteiskunnallinen merkitys syntyy Laji.fi-sivuston avoimesti käytettävän lajitiedon luomista mahdollisuuksista. Avoin aineisto koostuu alkuperäisestä ns. primaaritiedosta ja muokatusta tiedosta. Tiedon muokkaaminen, pääsääntöisesti paikkatietoa karkeistamalla, perustuu lainsäädännön edellyttämiin vaatimuksiin ja muihin, yleensä tietolähteen asettamiin ehtoihin. Näihin luetaan myös muun muassa tieteellisen tutkimusaineiston suoja-aika varaus. Tämä rajoitetun käytön piirissä oleva karkeistettu aineisto muodostaa kuitenkin kokonaismäärältään hyvin pienen osuuden koko tietomassasta, ja sen vaikutukset aineiston käytettävyyteen tieteen, kansalaistieteen tai ympäristökasvatuksen osalta ovat vähäpätöisiä. Korostettava on, että avoimenkin aineiston jakaminen perustuu tiedon omistajan tai haltijan päätökseen.

Suomen Lajitietokeskuksen kautta jaetaan lajitietoa koko yhteiskunnan hyödyksi.

Kuka omistaa, hallinnoi ja jakaa Lajitietokeskuksen tietovarastossa olevaa lajitietoa?

Tiedon omistajuus ja hallinta ovat herättäneet keskustelua ja kysymyksiä. Näihin Lajitietokeskuksen puolesta on helppo vastata: Lajitietokeskukseen kopioidaan lajitietoa lähdetietoaineistoista, joista vastaavilla toimijoilla säilyy täysi omistajuus ja hallinta dataansa. Lajitietokeskus jakaa tietoa vain ja ainoastaan tietoaineiston omistajan kanssa sovittujen periaatteiden pohjalta.

Kuinka sitten tietoa jaetaan ja millä periaatteilla? Lähtökohtaisesti toivottavaa olisi, että aineistot ovat mahdollisimman avoimessa käytössä, jotta niistä saatava potentiaalinen hyöty saadaan ulosmitattua. Lajitietokeskus ottaa aineistojen jakamiseksi käyttöön kansainväliset käyttöoikeuslisenssit Creative Commons (CC) -lisenssiperheestä. Niihin yleensä kuuluu tiettyjä, kyseiseen lisenssiin liittyviä ehtoja, joiden perusteella käyttäjille muodostuu aineistojen käyttöoikeus rajoituksineen. Tämä takaa sen, että aineistojaan Lajitietokeskuksen kopioitavaksi ja jaettavaksi antavat tahot määrittelevät itse ehtonsa lisenssien muodossa. Pääsääntöisesti Laji.fi -sivuston kautta aineisto jaetaan CC Nimeä 4.0 Kansainvälinen2 (BY, ByAttribution) -lisenssillä. Muista Creative Commons -linsensseistä valitaan Suomen Lajitietokeskukselle käytettäviksi vain kaikkien hyödyllisimmät ja käyttökelpoisimmat. Tätä valintatyötä ohjaavat lisensseihin perehtyneet asiantuntijat.

Miten Lajitietokeskuksesta jaettavaa tietoa voi käyttää?

Kenelle muodostuu oikeus käyttää tietoa ja millä perusteilla? Lajitietokeskuksen avoimen tiedon lähde Laji.fi-sivusto on kaikkien käytössä sovellettavia periaatteita, kuten käyttöoikeuslisenssejä ja aineistopolitiikkaa, noudattaen. Sivustoon linkitettyjen tiedonjakorajapintojen kautta tietoa voidaan ladata eri tarkoituksia varten. Datan käsittelyyn tottumattomat pääsevät tutustumaan aineistoihin käyttäjäystävällisellä käyttöliittymällä, josta jaetaan monipuolista tietoa lajeista, muun muassa niiden levinneisyydestä, esiintymisestä, uhanalaisuudesta ja biologiasta. Avoimuudeltaan rajoitettuun tietoon pääsevät tutustumaan vain sellaiset tahot, joiden käyttöoikeus perustuu esimerkiksi viranomaisrooliin lajinsuojelussa tai luonnonvaroihin liittyvässä maankäytössä. Luonnollisesti datan omistajille jää täysi oikeus tietoonsa ja myös oikeus määrittää, millä ehdoilla heidän omistamaansa aineistoa voidaan suljetun tietovaraston kautta käyttää.

Tietovarastoon tallennettavan sensitiivisen lajitiedon suhteen Lajitietokeskuksessa ollaan erityisen tarkkana. Sensitiivisen aineiston käsittelyyn liittyvä kansallinen politiikka ja mm. tulevat paikkatiedon karkeistuksen käytännöt ohjaavat Lajitietokeskuksen toimintaa. Yhteisestä politiikasta ja salaukseen liittyvistä periaatteista on hankkeen toimenpiteenä käynnistynyt prosessi, jossa halutaan löytää yhdessä hyväksytty toimintakulttuuri.

Suomen Lajitietokeskuksessa toimitaan aina avoimin kortein ja sopimuksiin perustuen. Relevantti lainsäädäntö on luonnollisesti reunaehtona kaikelle Lajitietokeskuksen toiminnalle.

Merkittävänä ohjenuorana Lajitietokeskuksen toiminnalle on, että toivomme avointa keskustelua ja otamme palautteen tosissamme kehitystyön edetessä!

Yhteistyöterveisin,

Kari Lahti

Lisätietoja Suomen Lajitietokeskuksesta:

Sähköposti: kari.lahti(at)helsinki.fi

Photos: Ant: Wikimedia User Sandstein CC-BY, Owls: Wikimedia Bent Christensen CC-BY-3.0, Deer: Lynette Schimming Flickr: EOL Images CC-BY-NC-SA-2.0

suomeksi suomeksi på svenska på svenska in English in English

Tervetuloa Suomen Lajitietokeskus -portaalin VANHAAN avoimeen testiympäristöön!

Siirry tästä Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi-palvelun uusimpaan versioon:

laji.fi

Jos haluat käyttää palvelun vanhaa versiota, sulje tämä ikkuna.

Testipalvelu